Suomen Unkarin instituutissa aloitti kesän aikana kaksi uutta työntekijää: talous- ja hallintoasiantuntija Borbála Buzás ja tuottaja Marcell Németh. Tässä heidän tervehdyksensä!

“Olen Borbála Buzás, toimin FinnAgoran uutena talous- ja hallintoasiantuntijana. Kiinnostuin Suomesta rokkimusiikin takia, mutta kiinnostus kohta vei minut kielen ja kirjallisuuden pariin. Opiskelin ruotsia ja suomea ELTE-ylipistossa, josta valmistuin suomen kielen kulttuurin maisteriksi vuonna 2017. Sen jälkeen vietin puoli vuotta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kääntäjäharjoittelijana Helsingissä.

Aikaisemmin työskentelin Ruotsin suurlähetystössä ja viimeisessä työssäni toimin journalistina. FinnAgoralla työkuvaani kuuluvat hallinto- ja talousasiat, ja minulla on erityinen kaksoisrooli, koska FinnAgoran lisäksi olen työssä myös Suomen suurlähetystössä. Vapaa-ajallani harrastan kaunokirjallisuuden kääntämistä ja neulomista.”

 “Hei, olen Marcell, koulutukseltani mediainsinööri, varsinaiselta ammatiltani typograafikko, sielultani Suomi-fani. Nuorena perustin kaverini kanssa 2000-luvun alun kuuluisan Magyar Taraj punk fanzinen, ja mutkainen urani vei minut virallisestikin kulttuurijournalismin alalle, josta liityin Budapestissa toimivan Müpan (siihen aikaan Taiteiden palatsi) tiimille ja työskentelin siellä kymmenen vuoden ajan etupäässä klassisen musiikin markkinoinnin parissa, ja viimeisinä vuosina toimin myös talon kustantamien festivaalilehtien päätoimittajana.

Ensimmäinen tapaamiseni suomalaisen kulttuurin kanssa sattui kolmasluokkaisena, kun – tietämättä mitään suomen kielestä ja kielisukulaisuudesta – annoin rakentamalleni pikku vanerilaivalle suomalaisen nimen. (Laiva on pitkään kadonnut, mutta Pyhä saari -nimityksen muistan ikuisesti.) Lähes kaksi vuosikymmentä myöhemmin vietin neljä kuukautta Suomessa Erasmus-stipendin avulla, jolloin rakastuin suomalaisiin elämäntapoihin, ihmisten avomielisyyteen, luonnon kirkkauteen, ilman terävyyteen ja tervan tuoksuun. Palatessani Budapestiin jatkoin suomen kielen opintoja, ja jo muutaman vuoden kuluttua pidin työssä esittelyjä suomen kielellä.

Uudet tehtäväni FinnAgoran tuottajana täyttävät vanhan haaveeni työskennellä suomalaisen kulttuurin ja tieteen puolesta. Olen ahkera konserttikävijä ja uusin harrastukseni on metsästää kirpputoreilla suomalaisen lasitaiteen design-klassikkoja.”