FinnAgoran säätiön hallituksen ensimmäinen puheenjohtaja Heikki Koski on kuollut 84-vuotiaana.
Hallintotieteiden tohtori Koski toimi pitkän uransa aikana lukuisissa merkittävissä yhteiskunnallisissa tehtävissä, mm Porin kaupunginjohtajana, sisäasiainministerinä, Alkon pääjohtajana sekä Länsi-Suomen maaherrana ja Tampereen yliopiston kanslerina. Tämän lisäksi hänellä oli lukuisia luottamustehtäviä.
Kun FinnAgoran säätiö vuonna 2002 perustettiin, silloisen maaherra Kosken valinta puheenjohtajaksi oli varsin luonteva, melkeinpä itsestään selvä, ratkaisu. Hänet tunnettiin lämpimänä Unkarin ystävänä, joka vuosikymmeniä oli toiminut ystävyyssuhteiden rakentamiseksi.
Pori solmi ystävyyskaupunkisuhteet Egerin kanssa Heikki Kosken kaudella vuonna 1973. Asiasta oli sovittu Unkarin presidentti Pál Losonczin vierailun yhteydessä. Heikki Koski toimi myöhemmin Suomi-Unkari -seuran puheenjohtajana 1979-88. Koski onkin todennut, että hänen mielestään ”sukulaiset ovat ainakin yhtä tärkeitä kuin naapurit.”
Helsingissä avautui syksyllä 1981 Unkarin kulttuurin ja tieteen keskus. Se nosti luonnollisesti esiin kysymyksen, milloin Suomi perustaa oman keskuksensa Budapestiin?
FinnAgoran perustamista saatiin kuitenkin odottaa kaksi vuosikymmentä, kunnes tilanne oli asialle otollinen. Turun kaupunki hoiti opetusministeriön pyynnöstä perustamisen käytännön järjestelyt. Maaherra Koski valittiin puheenjohtajaksi ja Sanoma oy:n toimitusjohtaja Jaakko Rauramo varapuheenjohtajaksi.
Uuden puheenjohtajan tehtävänä oli saada säätiön toiminta liikkeelle ja ennen kaikkea perustaa Budapestiin FinnAgoran instituutti, jonka ensimmäiseksi johtajaksi valittiin nykyään Vantaan kaupunginjohtajana toimiva Pekka Timonen. Rahoituksen järjestämiseen liittyi monia hankaluuksia, koska valtiovarainministeriö oli asettunut asiassa vastahankaan. Vuonna 2004 FinnAgoran tilat vihittiin vihdoinkin käyttöönsä Budapestissa molempien maiden kulttuuriministereiden ollessa läsnä. Vuosikymmeniä odottanut vastavuoroisuus oli lopulta toteutunut.
Heikki Kosken kanssa työskennelleet muistavat hänet sivistyneenä, kannustavana ja itseään tykö tekemättömänä mutta määrätietoisena henkilönä, joka teki mittavan elämäntyön suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa.
FinnAgora ja finnagoralaiset muistavat entistä puheenjohtajaansa lämmöllä ja ottavat osaa hänen läheistensä suruun.
Mikko Lohikoski
kanslianeuvos, FinnAgoran säätiön asiamies 2002–2023
Kuva: Aleksey Milov