Toukokuun aurinkoisena lauantaina Kelenhegyi útin varrella sijaitsevan Suomen suurlähetystön piha on täynnä elämää. Ilmassa leijuu vastaleivottujen leivonnaisten tuoksu, ja siirrettävän puulämmitteisen saunan savu leyhähtelee puiden oksistossa. Lapset pelaavat ruutuhyppelyä ja rakentavat tulevaisuuden kaupunkiaan Arkki Hungaryn kanssa, samalla kun aikuiset oppivat kompostoinnista Auróra-ilmastopuutarhan tiimin johdolla. Pohjoismaisia leivonnaisia tarjoaa leipomo Nor/ma, ja lähibistro KEG täyttää laseja käsityöläisoluella. Tämän vuoden ruokalistalla on kermainen kesäkeitto, tumma saaristolaisleipä ja ahvenanmaalainen pannukakku – ja jono herkkujen äärelle kasvaa nopeasti.
On 10. toukokuuta 2025, ja FinnAgora on juuri avaamassa vuosittaisen Taste Finland -tapahtumansa. Kyseessä on alusta asti ollut yhteistyö FinnAgoran, Suomen Budapestin-suurlähetystön ja monien kumppaneiden kesken, mukaan lukien Budapestin Suomi-koulu sekä paikalliset myyjät ja kansalaisjärjestöt. Vuodesta 2022 alkaen tapahtuman ruoan ovat valmistaneet Ahvenanmaan ammattikoulun kokkiopiskelijat, jotka ovat tehneet Budapestiin matkustamisesta vuosittaisen perinteen ja osan käytännön opintojaan.
Juuri ennen tapahtuman alkua saimme tilaisuuden istahtaa alas kokkiopiskelijoiden opettajan, Göta Alm-Ellingsworthin, kanssa. Keskustelimme suomalaisen ja unkarilaisen ruokakulttuurin eroista, ilmaston vaikutuksesta ruokaan sekä ruoan säästämisen perinteistä. Erityisesti ahvenanmaalainen pannukakku – perinteinen ja rakastettu jälkiruoka karulla saaristolla – toimii mainiona esimerkkinä siitä, kuinka hävikkiruoka saadaan parhaalla tavalla käyttöön. Resepti löytyy alta!
Ahvenanmaan ammattikoulu on jo pitkään osallistunut Taste Finland -tapahtumaan Budapestissa. Miten päädyitte mukaan?
Neljä vuotta sitten, syksyllä 2021, meiltä kysyttiin, olisimmeko kiinnostuneita tulemaan kokkaamaan täällä järjestettävään tapahtumaan. Meillä ei ollut juuri mitään käsitystä Budapestin sijainnista, mutta ajattelimme: ”Kyllä, totta kai!”. Idea oli houkutteleva, ja lukiolle oli suuri kunnia saada tällainen mahdollisuus. Ahvenanmaalla olemme melko eristyksissä, ja yhteytemme suuntautuvat lähinnä Ruotsiin ja Suomeen. Siksi ulkomailla työskentely oli nuorillemme suuri ja jännittävä askel, ja siihen oli pakko tarttua.
Vuonna 2022 Ahvenanmaa juhli itsehallintonsa 100-vuotisjuhlaa, ja tämä oli silloin myös Unkarin tapahtuman teemana – nimenä oli Taste Åland. Ajattelimme: Mitä Ahvenanmaalla syödään? No, kalaa syödään, ja tietenkin Ahvenanmaan pannukakkua. Sama pannukakku oli edellisenä vuonna äänestetty vuosisadan ahvenanmaalaisruoaksi, joten sitä oli pakko tarjoilla myös Budapestissa.
Pakkasimme veitset ja muut välineet, ja tuossa tuokiossa Suomen suurlähetystön keittiö oli täynnä kokkiopiskelijoita – teimme kalaburgereita ja leivoimme omaa grahamleipää, jolloin huomasimme jauhon olevan täysin erilaista: paljon vahvempaa, enemmän gluteenia ja proteiinia. Yhtäkkiä reseptimme eivät enää toimineet, leivästä tuli aivan vääränlaista, ja vaati monta kokeilua ennen kuin onnistuimme. Tajusimme, että suurin ero suomalaisen ja unkarilaisen ruoan välillä on se, että täällä maaperä on hedelmällisempää, vihannekset ovat suurempia ja maukkaampia, ja viljassa on korkeampi proteiinipitoisuus. Reseptiä ei voikaan vain kopioida toiseen ympäristöön, sillä aina on muuttujia. Kaikki tämä oli opettavaista, ja ongelmat ratkaistiin tekemällä.
Miten yleensä kehitätte menun tapahtumaan?
Joskus seuraamme yhtenäisiä teemoja, kuten kestävyyttä. Tänä vuonna tarjoamme suomalaista kesäkeittoa, ja koska pihalla on myös kompostointityöpaja, olemme keränneet kaikki juuresten kuoret ja punninneet, kuinka paljon jätettä vihanneksista syntyy – noin 10 % kokonaispainosta. Pyrimme aina keksimään jotain uutta vaihtelun vuoksi, mutta niin viime vuonna kuin tänäkin vuonna meillä on ollut täysin kasvipohjainen teema.
Mistä unkarilaiset pitävät eniten suomalaisessa keittiössä?
Vahva ahaa-elämys syntyi, kun tarjosimme ahvenanmaan pannukakkua. Unkarilaiset vieraat ihastuivat sen koostumukseen, kardemumman makuun sekä kakun päällä tarjottuun luumuhillokkeeseen. Meille se on arkiruokaa, mutta heidän mielestään se maistui taivaalliselta.
 (2).jpg)
Onko sinulla suosikkiruokaa suomalaisesta keittiöstä?
Rakastan karjalanpiirakoita. Olen syntynyt maaseudulla, jossa on totuttu siihen, ettei ruokaa heitetä hukkaan. Ajatuksena on, että jos riisipuuroa jää yli, se käytetään muulla tavalla. Karjalanpiirakat ovat hyvä esimerkki hyötykäytöstä, kuten on myös Ahvenanmaan pannukakku, sillä se tehdään joko ylijääneestä riisipuurosta tai mannapuurosta.
Rakastettu ahvenanmaan pannukakku tekee paluun tämän vuoden Taste Finland -tapahtumassa. Pitääkö paikkansa, että sekä se että karjalanpiirakka ovat alun perin jämäruokia?
Ennen vanhaan tarvittiin kekseliäisyyttä, jotta ruoka säilyi ja kaikki saatiin käytettyä. Ahvenanmaan pannukakku on juuri tällainen ruokalaji – perinteisesti se tehtiin siksi, että se on paksua, ravitsevaa ja täyttävää. Riisi ja manna olivat hienompia ja kalliimpia raaka-aineita, joita sukulaiset toivat kotiin purjehduksiltaan, joten niitä tarjottiin juhlavammissa tilanteissa. Erityisesti Ahvenanmaalla, jossa eletään saaristossa, hää- tai syntymäpäivävierailla oli tapana saapua veneellä. Tullessaan maihin he olivat yleensä kylmissään ja viluisia, joten heille tarjottiin ensin pieni snapsi lämmikkeeksi ja sitten pala Ahvenanmaan pannukakkua kermavaahdon ja luumuhillokkeen kera. Tämä vastaanottorituaali oli perinteinen tapa tarjoilla pannukakku.
Miten päädyit tekemään ruoasta ammattisi?
Vanhemmillani oli maatila, mutta Ahvenanmaalla ihmiset tekevät montaa asiaa: isäni oli ammatiltaan poliisi ja vapaa-ajallaan maanviljelijä. Äitini puolestaan oli maanviljelijä ja lastenhoitaja, ja heillä oli viisi lasta. Myöhemmin he ryhtyivät matkailuyrittäjiksi, ja vuonna 1983 he rakensivat matkailukeskuksen, jossa oli myös kahvila. Olin silloin 8-vuotias ja hädin tuskin ylsin nenälläni tiskin yli, mutta pystyin silti käyttämään kassakonetta jakkaralla seisten. Siitä lähtien elämäni on tavalla tai toisella liittynyt ruokaan, ja valmistuttuani kokkikoulusta olen koko työurani toiminut kokkina.
Mitä suomalainen ruoka merkitsee sinulle?
Se merkitsee kotia. Jos on Suomesta, on kasvanut syömällä perunoita ja kastiketta kalan tai lihan kanssa. Raaka-aineet ovat lähellä, sillä ne kasvavat kaikkialla ympärillä. Tiedät, mistä ne tulevat, ja saatat jopa tietää, kuka viljeli perunasi tai pyysi kalasi. Tässä on ylpeyden aihetta – ylpeyttä siitä, että maa pystyy ruokkimaan kansansa riippumatta siitä, mistä päin Suomea on kotoisin. Tarvitsemme elinvoimaista ruoantuotantoa kaikkialla Suomessa, kuten näimme koronaviruspandemian aikana, kun laivojen ei annettu rantautua Ahvenanmaalle.
Onko sinulla jokin suosikkipiirre unkarilaisessa keittiössä?
Minusta on todella hienoa kierrellä kauppahalleissa. Kaikki tuoretiskien tuotteet ovat huomattavasti isompia kuin kotona, ja tuoksuja ja värejä on paljon enemmän. Tiedän, että unkarilaiset syövät paljon lihaa, mutta ajatellessani Unkaria mieleeni tulee vihannesten runsaus. Se on runsautta, jota unkarilaiset eivät ehkä itse huomaa, mutta kun sitä vertaa meidän kasvukauteemme, jota viivyttävät kylmät tuulet ja viileät keväät, ero on valtava – täällä torit pursuavat värejä. Kaikkien näiden Budapestin-vuosien jälkeen minua jaksavat yhä hämmästyttää valtavat purjot ja kaalinpäät, joita kauppahallien hyllyt notkuvat.
Kuka: Göta Alm-Ellingsworth
Ammatti: Ammatillinen opettaja Ålands yrkesgymnasiumissa
Asuinpaikka: Lumparland, Ahvenanmaa (Suomen toiseksi pienin kunta 369 asukkaalla)
Harrastukset: Ruoka, kirjat, ruoan kasvattaminen kotona, aktiivinen elämä ja ulkoilu
Lempiruoka Suomesta: Karjalanpiirakat
 (1).jpg)
Ahvenanmaan pannukakku
1 l maitoa
1 dl puuroriisiä tai 1,5 dl mannasuurimoita
1 dl vehnäjauhoja
3 kananmunaa
½–1 dl sokeria
½ tl suolaa
2 tl kardemummaa tai ripaus sahramia
50 g voita tai margariinia
Keitä maito ja riisi (tai mannasuurimot) tasaiseksi puuroksi ja anna jäähtyä hieman. Vatkaa munat ja sokeri keskenään ja sekoita puuron joukkoon. Lisää jauhot, suola ja kardemumma. Jos taikina on liian paksua, lisää hieman maitoa. Voitele uunivuoka ja kaada taikina siihen. Lisää loppu voi pieninä nokareina taikinan päälle. Paista 200°C:ssa noin 40–60 minuuttia.
Luumuhilloke
1 l vettä
1 dl hapanta mehua
20 kuivattua luumua
1 dl sokeria
1 kanelitanko
3 rkl perunajauhoja
Halutessasi liota luumuja muutaman tunnin ajan. Keitä ne liotusvedessä mehun ja kanelitangon kanssa. Lisää sokeri. Sekoita perunajauhot pieneen määrään vettä, lisää seokseen ja anna saostua. Kuumenna nopeasti kiehuvaksi ja anna jäähtyä ennen tarjoilua. Tarjoa kermavaahdon kera.
Lähde: Ålands Marthadistrikt r.f. (2002) Ät med hela mun – Traditionellt åländsk mat.
Teksti: Cecilia Fewster
Käännös: Oskari Nyyssölä