Helmikuussa 2025 järjestettyjen suomalaisen elokuvan päivien aikana FinnAgora sai kunnian isännöidä paneelikeskustelua, johon osallistuivat edustajat viidestä eri ympäristöryhmästä. Paneeli järjestettiin sitä inspiroineen elokuvan Havumetsän lapset (2024, ohj. Virpi Suutari) näytöksen jälkeen. Elokuva kertoo nuorten aktivistien kansalaistottelemattomuudesta heidän pyrkiessään pelastamaan Suomen metsiä hakkuilta ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseltä. Keskustelun aikana he jakoivat kokemuksiaan taistelusta oikeudenmukaisen ja kestävän ympäristön puolesta sekä pohtivat saavutuksiaan ja takaiskujaan pyrkimyksissään tuoda kestävyyskysymyksiä julkiseen keskusteluun.
Paneeliin osallistui aktivisteja Helsingistä ja Budapestista. Mukana olivat suomalaisen ympäristöliikkeen aktivisti Meri Külm, Kiserdő-yhdistyksen puheenjohtaja István Ferenczi, Ligetvédők-liikkeen aktivisti Kinga Orthmayr sekä FÁK a Rómain järjestäjäjäsen Éva Kalló. Keskustelun moderaattorina toimi Réka Pálinkási, joka on aktiivinen Auróra Ilmastopuutarha -projektissa.
Alla aktivistit kertovat, miksi heidän paikallinen työnsä on ratkaisevan tärkeää ilmastoturvallisen tulevaisuuden ja luonnonläheisyyden turvaamisen kannalta..jpg)
Ligetvédők – Kaupunginpuiston suojelijat
Maaliskuussa 2016 paikalliset järkyttyivät, kun valtavia, ikivanhoja puita kaadettiin suositussa olutpuutarhassa Budapestin Kaupunginpuistossa, Euroopan vanhimmassa julkisessa puistossa. Facebookissa ilmaistiin tavanomaista tyytymättömyyttä, mutta osa ihmisistä myös riensi paikalle ja murtautui urakoitsijan lukitseman portin läpi. Suunnitteilla oli kolossaalisia rakennuksia, joita vastustettiin mielenosoituksin. Tämän lisäksi olimme keränneet 10 000 allekirjoitusta hanketta vastaan – minkä Fideszin poliitikot jalomielisesti sivuuttivat. Yksi ensimmäisistä metsureita pysäyttäneistä mielenosoittajista oli Zoltán Illés, Fideszin hallituksen entinen ympäristöministeri.
Uutisten levitessä yhä useampi ihminen saapui Kertem-raunioravintolan alueelle, josta tuli Ligetvédőkin eli Kaupunginpuiston suojelijoiden leiri seuraavaksi 3,5 kuukaudeksi. Olimme varsin sekalainen joukko: paikallisia nuoria ja vanhoja, aktivisteja, hippejä ja kodittomia, jotka löysivät itselleen tarkoituksen, yhteisön ja yösijan. Monet meistä yöpyivät teltoissa, toiset taas tulivat paikalle päivisin tai osallistuakseen erilaisiin tapahtumiin: oli konsertteja, työpajoja, luentoja, kokouksia, joogatunteja ja sen sellaista. Greenpeace-aktivistit opettivat meille väkivallattoman vastarinnan keinoja.
Heinäkuussa 2016 hallitus yritti poliisin avustuksella hävittää leirimme, mutta epäonnistui – Ligetvédők jatkoi vastarintaa. Meidän lisäksemme monet asiantuntijajärjestöt, maisema-arkkitehdit, kaupunkisuunnittelijat ja ympäristönsuojelijat ovat yrittäneet kiinnittää hallituksen huomion rakentamisen ympäristöä tuhoaviin vaikutuksiin. Hallitus ei kuitenkaan aio luovuttaa, ja kaksi massiivista rakennusta on jo valmistunut: Unkarilaisen musiikin museo ja Kansatieteen museo. Lisäksi suunnitteilla on uusi kiistanalainen Kansallisgalleria, joka merkitsisi koko puiston loppua.
Vaikka jouduimme jättämään leirin ja liike hajaantui, pidimme pienempää leiriä eri osassa puistoa vuoden 2018 vaaleihin asti ja toteutimme erilaisia aktioita rakennustyön hidastamiseksi – esimerkiksi rakennuskoneita valtaamalla. Tällä hetkellä meillä on suuri verkkoyhteisö, mutta toimintamme on hiljentynyt. Merkittäviä rakennushankkeitakaan ei toisaalta ole käynnissä. Olemme kuitenkin toimineet inspiraationa monille ympäristöliikkeille, kuten Miljoona puuta - ja Kiserdővédők-liikkeille
Monia kysymyksiä on yhä avoinna: Aiotaanko uusi Kansallisgalleria todella rakentaa tänne, ja jos aiotaan, reagoivatko paikalliset yhtä voimakkaasti kuin vuonna 2016? Kokemuksemme mukaan ihmiset välittävät lähiluontonsa ollessa vaarassa, jos he tietävät, mitä voivat tehdä suojellakseen sitä.
– Kinga Orthmayr
Elokapina & Metsäliike
Elokapina on kansainvälisen Extinction Rebellion -liikkeen Suomen haara, joka on ollut aktiivinen loppuvuodesta 2018 lähtien. Elokapina vaatii, että Suomen hallitus ottaa ilmastotieteen vakavasti, asettaa ilmastotoimet etusijalle kaikessa päätöksenteossa ja sitoutuu oikeudenmukaiseen vihreään siirtymään. Metsäliike on suomalainen ruohonjuuritason liike, joka vaatii luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämistä Suomen ja Sápmin metsissä, ja se on ollut aktiivinen muutamien vuosien ajan. Ongelman laajuuden havainnollistamiseksi: yli 800 metsälajia Suomessa on uhanalaisia, luontotyypeistä vaarassa on jo 76 %, ja vain 6 % Suomen metsäpinta-alasta on pysyvän suojelun piirissä.
Molemmat liikkeet toimivat valtakunnallisesti sekä taistelevat elinkelpoisen planeetan ja oikeudenmukaisemman tulevaisuuden puolesta. Jokainen, joka sitoutuu liikkeiden tavoitteisiin ja periaatteisiin, on tervetullut mukaan – molemmat järjestävät säännöllisesti koulutuksia uusille jäsenille.
Elokuvassa Havumetsän lapset aktivistit osallistuvat mielenosoituksiin ja kansalaistottelemattomuuteen perustuviin aktioihin sekä Elokapinan että Metsäliikkeen riveissä.
– Meri Külm
.jpg)
Auróra-ilmastopuutarha
Auróra-ilmastopuutarha on ekometsätalouden hanke keskellä kahdeksatta kaupunginosaa. Viimeisen viiden vuoden aikana olemme luoneet soraparkkipaikasta omavaraisen ja itsestään pärjäävän ruokametsän. Pelkällä kaupungin jätteellä ja vapaaehtoistyöllä olemme parantaneet maaperän laatua ja muuttaneet joutomaan kasvavaksi metsäksi.
Komposti on ollut puutarhamme voimanlähde alusta alkaen, ja se on vauhdittanut istuttamiemme kasvien ja siementen – sekä levittämästämme hakkeesta kasvaneiden puiden – kasvua. Suurin osa 180 puustamme on itänyt puutarhajätepusseissa, joilla peitämme maaperän talven ajaksi. Tarjoamme paikallista kompostointia keittiö-, puutarha- ja muuta kaupunkijätettä varten. Hyödyntämällä luonnonmukaisia ratkaisuja haluamme kannustaa ihmisiä näkemään pienetkin paikalliset toimenpiteet keinoina rakentaa ilmastokestävämpää kaupunkia.
Hankkeemme pyrkii myös luomaan yhteisön, jossa kaupungin asukkaat huolehtivat ympäristöstä. Järjestämme kierroksia ja työpajoja koululaisille, opiskelijoille, kansalaisjärjestöille sekä yritysryhmille. Ohjelmamme ovat tehokkaimpia voidessamme tarjota käytännön oppimista, jolloin osallistujat kokevat olevansa osa hanketta – ja siten myös ratkaisua.
– Réka Pálinkási
Kiserdővédők – Pienten metsien suojelijat
Kiserdővédők-ryhmämme syntyi paikallisena kampanjana suurta tiehanketta vastaan. Suunniteltu nelikaistainen tie rakennettaisiin läpi metsäalueen, joka yhdistää kaksi Budapestin viihtyisimmistä asuinalueista: Wekerletelepin ja József Attila Lakótelepin.
Sen sijaan, että olisimme jääneet pelkästään paikalliseksi nimby-liikkeeksi, päätimme katsoa laajempaa kokonaisuutta ja vastustaa moottoriliikenteen lisäämistä yleisesti. Kritisoimme myös Tonavan uuden sillan – jota vastustamamme tiekin palvelisi – luonnetta ja sen suunniteltua sijaintia.
Vastustimme oikeudessa sillan rakennushankkeelle myönnettyä ympäristölupaa, ja voitimme oikeusjutun yhdessä Budapestin kaupungin kanssa, joka niin ikään vastusti sitä.
Tällä hetkellä elämme eräänlaista "rauhan aikaa", sillä hankkeella ei ole rahoitusta, lupia eikä hallituksen tahtoa sen edistämiseksi. Keskitymme nyt metsämme hoitamiseen, sen ekologiseen kehittämiseen ja siitä nauttimiseen – samalla tiedostaen, että projekti voidaan herättää henkiin milloin tahansa.
– István Ferenczi
FÁK a Rómain – Puut Rómailla
FÁK a Rómain -ryhmä on toiminut yli kymmenen vuoden ajan ympäristölle haitallisen tulvasuojeluhankkeen vuoksi. Halusimme pelastaa kolmen kilometrin pituisen luonnonmukaisen jokirannan, jota sekä kaupunginvaltuusto että useat kiinteistösijoittajat havittelivat omiin tarkoituksiinsa. Kaupunki oli tilannut valtavan padon rakentamisen joen varrelle, mikä olisi tarkoittanut 1500 puun kaatamista ja koko jokirannan ekosysteemin muuttumista.
Päätavoitteemme oli pysäyttää hanke ja säilyttää tulvasuojelulinja nykyisellä paikallaan Nánási-Királyok-tien varrella. Järjestimme suuria mielenosoituksia, joihin osallistui 1000–2000 ihmistä, pidimme asiantuntijaseminaareja ja keräsimme yli 20 000 allekirjoitusta. Lisäksi julkaisemme paikallislehteä. Lopulta vuoden 2018 vaalit pelastivat meidät ja Rómain rannat, kun uudet vihreät poliitikot muuttivat hankkeen suuntaa: he halusivat säilyttää luonnonmukaisen jokirannan ja kehittää tulvasuojelua tien varrella.
Vaalien jälkeen strategiamme on muuttunut – taistelun sijaan keskitymme yhteisöllisiin hankkeisiin, kuten puiden istutukseen, roskien keräykseen, yhdessä soutamiseen sekä muihin ympäristö- ja liikuntaohjelmiin. Yksi suurimmista saavutuksistamme on ollut puiden pelastaminen ja osallistuminen alueen tulevaisuuden yhteisölliseen suunnitteluun. Teimme töitä maksuttoman kaupunkirannan puolesta, järjestimme ”koerantapäiviä” ja sissirantoja sekä seurasimme vedenlaatua säännöllisesti. Lopulta muutama vuosi sitten Budapestin ensimmäinen virallinen jokiranta avattiin kaupungin hallinnoimana.
Ryhmässämme ja yhteisöhankkeissamme on tilaa kaikille, jotka haluavat edistää vihreitä arvoja kolmannessa kaupunginosassa tai oppia lisää ja toimia esimerkiksi puiden hoidon, jätehuollon tai kompostoinnin parissa.
– Éva Kalló
.jpg)
Teksti: Cecilia Fewster
Käännös: Oskari Nyyssölä