Helmikuun alussa järjestettiin suomalais-ugrilainen talvikoulu Uppsalan yliopistossa. Kuusi päivää kestävä kurssille osallistuivat noin 50 opiskelijaa 6 eri maasta. Unkarin porukka oli iso: 5 opiskelijaa ELTE-yliopistosta, 4 opiskelijaa Szegedin yliopistosta ja 2 opettajaa. Muut osallistujat tulivat Itävallasta, Saksasta, Virosta, Liettuasta ja Suomesta ja siksi kurssin opetuskieli oli englanti. Raportissa esittelen pähkinänkuoressa talvikurssin rakennetta, luentojen aihetta ja kerron minun kokemuksistani.
Matkan alku
Lensimme sunnuntaiaamuna Tukholmaan. Onneksi lentomatka sujui ilman yllätyksiä. Päätimme jäädä Tukholmaan iltapäivään asti, koska meidän majoituksemme ei olisi ollut vielä käytössä. Kävimme junalla Tukholman vanhassa kaupungissa ja kävelimme siellä. Rannalla oli monta kaunista isoa kivirakennusta. Minä menin kuninkaalliseen palatsiin, joka on tosi mahtava. Sitten istuimme kahvilassa ja juttelemme. Saavuimme perille illalla. Uppsala on hieno kaupunki, jossa on monta nähtävyyttä: linna, kaunis katedraali ja muutama pienempiä kirkkoja, puistoja, iso kirjasto, sekä paljon yliopistoon liittyviä rakennuksia. Kaupungin keskustassa virtaa Fyris-joki.
Szegediläiset Tukholmassa.
Uppsaalan katedraali
Katedraalin edessä 
Koristeltu silta Fyrs-joen yli
Riimukivi keskustassa 
Talvikoulun rakenne näytti tältä: joka päivä kestivät luennot yhteen asti. Sitten lounaan jälkeen olivat työpajat ja vierasluennot.
Varhaisin kirjoitettu itämerensuomi
Maanantaina aloitimme vanhimman kirjoitetun itämerensuomen opiskelun. Talvikoulun pääjärjestäjän, Rogier Bloklandin opettamalla tunnilla luettiin varhaisimpia itämerensuomalaisilla kielillä (em. inkeroinen, vepsä, kveeni, karjala, vatja, liivi) kirjoitettuja tekstejä. Yritimme arvata tekstin kielen ja verrata niitä toisiinsa. Professori kertoi, milloin kielin varhaisimmat tekstit olivat syntyneet, ja miltä näyttää kielien nykyinen tilanne.
Vanha kirjasuomi
Talvikoulun pääaihe oli vanha suomi. Merlijn de Smit, hollantilainen professori, piti luentoja tiistaista perjantaihin joka aamupäivä. Tunneilla tutustuimme Suomen historiaan, vanhan suomen kieliopin ja ortografian kehitykseen, sekä uskonnollisiin- ja lakiteksteihin. Kurssin aikana käsiteltiin Mikael Agricolan, Sorolaisen, Martin, Ljungon ja Kollaniuksen, sekä Gananderin, Frosteriuksen ja Lizeliuksen teoksia. Lisäksi tarkastelimme miten vanhan suomen ilmiöt elävät vielä nykyisessä kielessä.
Kielirevitalisaatio: teoria ja käytäntö
Riitta-Liisa Valijärvin johtaman työpajan aihe oli revitalisaatio. Ensin, hän esitteli sitä teoriallisesti: mistä riippuu kielen uhanalaisuus, ja mitä voidaan tehdä, jotta uhanalaiset kielet eivät kuole. Teorian jälkeen teimme kaksi ryhmätyötä. Ensimmäisessä harjoituksessa valittiin tuntematon uhanalainen kieli. Haimme Googlesta millainen kielen tilanne puhuma-alueella on ja millaisia toimintoja jo järjestettiin. Sitten mietimme, millä tavalla voisimme auttaa puhujia. Lisäksi ryhmät valitsivat toisen kielen, jota vähintään yksi opiskelija osaa. Keksivät revitalisaatiotapahtuman/ kielitunnin harjoitus, ja harjoittelivat tilanteen toisen ryhmän kanssa.
Kielikontaktien maallistaminen ja AI
Toinen työpajan professori oli Petar Kehayov Tarton yliopistosta. Me yritimme pyytää ChatGPT sovellusta tekemään kuvioita, diagrammeja tai karttoja itämerensuomalaisten kielten kontakteista ajasta ennen ajanlaskun alkua nykyhetkeen. Yritimme kovasti, mutta tutkimuksemme tulos oli yksiselitteinen: ChatGPT ei osaa vielä tehdä sellaista kuviota. Se tiivisteli artikkeleita hyvin, mutta ei jaksanut valmistaa kuvaa tekstistä. Se tuotti jotain, joka oli aina totuudenvastainen.
Turkkilaiset kielet
Birsel Karakoç piti luennon turkkilaisista kielistä. Hän esitteli kansojen sijaintia, kielien historiaa ja typologiaa. Vertasimme turkkilaisien kielien ilmiöitä suomalais-ugrilaisien kielien ilmiöihin.
Paleo-siperialaiset kielet
Toisen vierasluennon aihe oli paleosiperialaiset kielet, varsinkin tsuktsi. Professori Michael Dunn tutkii, että tsuktsi naisten ja miesten puheen eroa. Naiset tuottavat erityisiä äänteitä erilaisilla tavalla, kuin miehet. Kysymys on, että miksi he näin tekivät.
Negaatio uralilaisissa kielissä
Professori Matti Miestamo esitteli negaation typologiaa uralilaisissa kielissä. Luennossa selvitettiin, mikä standardi, symmetrinen ja asymmetrinen negaatio on, sekä miten ne toimivat.
Opiskelijoiden luennot
Perjantaina iltapäivällä ja lauantaina talvikoulussa osallistuvat opiskelijat saivat mahdollisuuden heidän tutkimuksensa esittelemiseen. Kuuntelijat tutustuivat moneen eri aiheeseen. Esitelmien aiheina olivat esimerkiksi kielipesät, dentaalispirannin kehitys saamessa kielissä, sekä nais- ja miehen ammattinimet virossa. Szegedin yliopistosta Kamilla Kaiser puhui Kuzebaj Gerdin kielenuudistuksesta udmurtin kielessä, ja Kitti Vojter piti puheen nganasanin kielen liike verbeistä.
Humanistiska Teatern - luentosali yliopistossa
Muut ohjelmat
Luentojen lisäksi järjestettiin muita tapahtumia myös. Kävimme Carolina Rediviva-kirjastossa katselemassa 1548 vuonna julkaistua Uutta Testamenttia ja 500-luvulla tehtyä ihmeellistä hopearaamattua. Torstai-iltana meillä oli Ugrimugriksi kutsuttu sosiaalinen ohjelma, jossa juteltiin ja laulettiin. Perjantaina söimme iltapalaa yhdessä ja keskustelimme paljon.
Uusi Testamentti (1548)
Goottilainen hopearaamattu 
Tiivistelmä
Paljon kiitoksia Rogier Bloklandille, opettajille ja muille järjestäjille Uppsalan yliopistossa. Talvikurssi oli tosi hieno kokemus, opiskelin mielenkiintoisia asioita ja tapasin monta mukavaa ihmistä. Nautin eniten kansainvälistä miljööstä: tietysti osallistujat puhuivat englantia, mutta minut yllätti, että aika paljon opiskelijat osasivat unkaria ja suomea myös. Siksi tauoilla juteltiin kaikilla kielillä, joten kaikki voi harjoitella. Kielenvaihtaminen oli joskus vaikea ajatustyö, mutta minua ilahdutti erityisesti, että jaksoin puhua suomalaisten kanssa suomeksi ja ymmärsimme toisiamme. Toivon, että tapaamme joskus uudelleen!
Szegedin ryhmä
Kirjoittaja: Júlia Pataki Szegedin yliopistolta finnougristiikan laitokselta