Suomalainen kirjailija Minna Rytisalo (s. 1974) osallistui kansainvälisille kirjafestivaaleille Budapestissä syyskuun viimeisenä viikonloppuna. Rytisalon esikoisromaani Lempi (2016) on käännetty tänä syksynä unkariksi. Kirja on ollut Suomessa arvostelu- ja myyntimenestys. Teos palkittiin muun muassa Kiitos kirjasta -mitalilla ja Botnia-palkinnolla, ja se on käännetty jo seitsemälle kielelle. Romaani kertoo Lapin sodan aikaisesta perhetragediasta, jossa kolme eri hahmoa kuvaa elämäänsä ja suhdetta Lempi-nimiseen naiseen. Romaani tutkii rakkauden, menetyksen ja valheiden vaikutuksia ihmiskohtaloihin. 

Minulla oli ilo haastatella Minna Rytisaloa ennen suurlähetystön järjestämää kirjailijatapaamista Budapestissa. Tämä oli hänen ensimmäinen vierailunsa Unkarin pääkaupungissa, ja hän oli innoissaan siitä, miten Lempi -romaanin unkarinkielinen käännös on saanut mahdollisuuden tavoittaa uutta yleisöä. Rytisalo on suuri kirjallisuuden ystävä, hän lukee vuodessa yli 100 kirjaa. Rakkaus kirjallisuuteen heijastui vahvasti keskustelussamme ja teki siitä erityisen inspiroivan.

Lempi on esikoisromaanisi. Kertoisitko sen syntyhistoriasta?

Esikoisromaanini Lempi sai alkunsa keväällä 2015, kun olin juuri täyttänyt 40 vuotta. Tämän seurauksena aloin pohtimaan, voisinko kirjoittaa oman kirjan. Olin tehnyt pitkään opetustyötä ja ollut intohimoinen lukija lapsesta asti. Ajatus omasta romaanista oli ollut mielessäni monta vuotta. Ajattelin, että jos en nyt yritä, saattaisin katua sitä myöhemmin. Siitä syntyi päätös kirjoittaa Lempi, ja käsikirjoitus valmistui yllättävän nopeasti noin yhdeksässä kuukaudessa. Vuoden 2016 alussa solmin kustannussopimuksen, ja seuraavana kesänä kirja julkaistiin. Kirjoittaminen sujui vaivattomasti, mikä tuntui lähes epätodelliselta. On upeaa huomata, että Lempi elää edelleen vahvana – muun muassa näytelmäversio saa ensi-iltansa Helsingin kaupunginteatterissa marraskuussa.

Kertoisitko romaanisi teemoista?

Kirjoittajana pidän rakenteita erityisen tärkeinä, ja Lempissä halusin kokeilla rakennetta, jossa kerronta jakautuu kolmen eri kertojan välille, mutta jokainen heistä saa puheenvuoron vain kerran. Tämä ei ole tyypillinen vuoropuhelumainen rakenne. Kirjassa jokaisella kertojalla on oma itsenäinen äänensä ja näkökulmansa, jonka kautta hän kuvaa tapahtumia. Romaanissa pidin tärkeänä, että jokainen henkilöhahmo on oman elämänsä päähenkilö, vaikka toisen ihmisen tarinassa hän saattaisi olla sivuhahmo. Lempissä tämä konkretisoituu siinä, miten eri kertojat kuvaavat poissaolevaa Lempiä omista näkökulmistaan. Tarkoituksena oli kertoa sitä, miten yksi henkilö ei voi nähdä toista ihmistä täysin kokonaisena. 

Romaanisi sijoittuu Lapin sotaan, miksi päätit kirjoittaa Lapin sodasta? 

Lapin sota valikoitui romaanin taustaksi osittain siksi, että tarinan miljöö on minulle henkilökohtaisesti tuttu. Kirjani tapahtumapaikka Korvasjärvi, on todellisuudessa oma kotikyläni Kelujärvi Sodankylässä. Kuulin lapsena paljon tarinoita siitä, miten kylä poltettiin sodan aikana maan tasalle. Mummi kertoi usein minulle, miten hän oli palannut sodasta tyhjään kotikylään. Kaikki oli poltettu, ja elämä oli aloitettava uudelleen tyhjästä. Lapin sota historiallisena tapahtumana kiehtoo myös minua. Se on merkittävä käännekohta, jossa Suomen ja Saksan välillä vallinnut liittolaisuus päättyi nopeasti ja dramaattisesti. Ystävistä tuli yhdessä yössä vihollisia, ja tämä muutos vaikutti syvästi ihmisten elämään. Tällaiset tapahtumat ja niiden vaikutukset ovat kirjallisuudessa valtavan kiinnostavia ja antavat mahdollisuuden tutkia inhimillisiä tunteita ja reaktioita kriisin keskellä. Tämä historian dramatiikka ja sodan jälkeisen jälleenrakennuksen inhimilliset tarinat tarjoavat syvän ja merkityksellisen taustan tarinalle.

Minkälaisen taustatyön teit kirjaa varten?

Tein erittäin perusteellista taustatyötä, joka sisälsi paljon lukemista sodan ajankohdasta ja siihen liittyvistä tapahtumista. Erityisen tärkeäksi koin Virpi Suutarin dokumenttielokuvan Auf Wiedersehen Finnland, jossa saksalaisten morsiamet kertovat omista kokemuksistaan. Dokumentissa nuorille naisille selviää, kuinka elämä ei ollutkaan niin ruusuista toiveista huolimatta. Lisäksi tutkin tarkkaan Lapin sodan aikaisia tapahtumia, kuten evakuointeja ja partisaani-iskuja. Tämä oli tärkeää, jotta pystyin ankkuroimaan tarinan historialliseen kontekstiin.

Miten äidinkielen opettajana toimiminen on vaikuttanut kirjoittamiseen?

Sairastuttuani työuupumukseen lopetin äidinkielen opettajan työt lukiossa. Tämä ei ollut helppo päätös, koska olin valinnut alan rakkaudesta lajiin. En kuitenkaan pystynyt jatkamaan työtäni jatkuvien muutosten ravistellessa lukiokoulutusta. Tällä hetkellä olen vapaa kirjailija ja yrittäjä. Äidinkielen opettajan työ on kuitenkin vaikuttanut kirjoittamiseeni monin tavoin. Olen vuosien ajan lukenut ja arvioinut oppilaiden tekstejä, mikä on antanut minulle todella hyvän pohjan rakenteiden ymmärtämiseen ja siihen, miten punainen lanka säilytetään tekstissä. Valtava määrä luettuja tekstejä on koulinut minua myös editorina. Opettajana toimiminen on antanut minulle kyvyn käsitellä kriittistä palautetta. Olen oppinut, ettei kaikkea tarvitse ottaa henkilökohtaisesti, koska jokaisella on oma näkemyksensä ja makunsa. Opettajana tiedän, että en voi miellyttää kaikkia, ja sama pätee kirjoittamiseen. 

Teoksiasi on käännetty useille kielille. Miten olet kokenut kirjojen vastaanoton kansainvälisesti? 

Lempi -kirjan kansainvälinen vastaanotto on ollut hyvin mielenkiintoinen. Saksankielisessä käännöksessä kirjan alussa on parisivuinen kääntäjän selitys Suomen ja Saksan välisestä historiasta toisen maailmansodan aikana. On ollut kiinnostavaa huomata, miten monille suomalaisillekin Lapin sodan tapahtumat ovat olleet tuntemattomia. Tämä on ollut silmiä avaava kokemus myös minulle oivaltaessani, ettei tämä historia ole kaikille niin itsestään selvää.

Mikä aihe sinua kiinnostaa tällä hetkellä?

Miettiessäni tulevia teoksia huomaan, etten ole vielä täysin irtautunut aiemmista käsitellyistä teemoista. Naisen asema ja patriarkaatin valta kiinnostavat minua edelleen. Minulla on vahva tunne, etten ole vielä sanonut kaikkea aiheesta. En kuitenkaan voi paljastaa lisää, katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. 

 

Kuka?
Minna Rytisalo

Ammatti: Kirjailija
Koulutus: Filosofian maisteri
Asuinpaikka: Kuusamo
Harrastukset: Pilates, marjastus ja hapanjuurileivän leivonta.
Mikä kirja jokaisen tulisi lukea: Tove Janssonin Kesäkirja

 

Haastattelu: Saaga Kaján