Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit esittävät vakavan huolensa opetus- ja kulttuuriministeriön esittämistä leikkauksista Opetushallituksen rahoitukseen, jotka toteutuessaan ajavat alas suomen kielen ja kulttuurin kansainvälisen opetuksen.
Päätöksen vaikutukset kulttuurivientiin, työvoimapolitiikkaan, maakuvatyöhön sekä kahdenvälisiin suhteisiin ulottuisivat laajasti eri maihin. Erityisen syviä vaikutukset tulisivat olemaan sukukielimaissa. Nyt ei ole oikea hetki heikentää Suomen kansainvälistä asemaa.
- Kieli on maakuvan, kulttuuriviennin ja asiantuntijaverkostojen perusta
Suomen kielen opetus ulkomailla on keskeinen osa Suomen pehmeää valtaa, kulttuuridiplomatiaa ja maakuvatyötä sekä kulttuurivientiä. Ilman yliopistotasoista opetusta:
- kansainvälinen kiinnostus Suomea kohtaan heikkenee
- kääntäjä- ja tulkkikoulutus heikkenee
- kirjallisuusviennin edellytykset kapenevat
- asiantuntijaverkostot kuihtuvat
- suomen kieleen, ja suomalais-ugrilaisiin kieliin laajemminkin, liittyvän tutkimuksen jatkuvuus katkeaa
Kirjallisuusviennin kasvu nojaa ammattitaitoisiin kääntäjiin.
- Kulttuurinen yhteys on myös turvallisuuspoliittinen kysymys
Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa kulttuurinen ja kielellinen yhteys osana yhteiskuntien kestävyyttä korostuu. Tämä ei koske pelkästään kielisukulaisuutta tai suhteitamme lähinaapureihimme, vaan myös laajempaa kulttuurista yhteyttä, jonka luomisessa meidän tulee itse olla aktiivisia.
Suomen kieli kiinnostaa. Virossa kiinnostus suomea kohtaan on peruskouluissa historiallisen korkea, ja Ruotsissa kielen kautta syntyy nyt uudenlaista Suomeen suuntautuvaa kiinnostusta. Opetushallituksen koordinoima tuki on myös pitänyt Suomea ja suomen kieltä näkyvissä Unkarin sisäänpäin kääntyneessä poliittisessa ilmapiirissä.
Kansainvälisen opetuksen lakkauttaminen antaisi viestin vetäytymisestä aikana, jolloin yhteyksiä tulisi vahvistaa.
- Taloudellinen merkitys ja yritysyhteydet
Suomen kielen osaaminen tukee suoraan myös taloudellista yhteistyötä. Esimerkiksi Virossa toimii arviolta 4000–6000 suomalaistaustaista yritystä. Uralla eteneminen ja liiketoiminnan syventäminen edellyttävät usein suomen kielen osaamista.
Suomen kielen ja kulttuurin osaajien väheneminen heikentää kaupallisia verkostoja ja vientiä.
- Työvoima, kotoutuminen ja Suomen elinvoima
Suomen kielen taidolla on ratkaiseva merkitys työllistymisessä Suomessa ja onnistuneessa kotiutumisessa. Suomen kielen opiskelun tukeminen ulkomailla on strateginen investointi, jolla:
- edistetään osaavan työvoiman hakeutumista Suomeen
- helpotetaan integroitumista työmarkkinoille
- vähennetään kotiutumiskustannuksia
- vahvistetaan pitkäaikaista sitoutumista Suomeen
Kansainvälisessä osaajakilpailussa ennakoiva kielikoulutus lähtömaissa on kustannustehokas ja vaikuttava ratkaisu.
- Vaikutukset ovat pysyviä
Akateemisten ohjelmien alasajo on nopeaa, mutta niiden uudelleenrakentaminen voi kestää vuosikymmeniä. Jos tuki suomen kielen ja kulttuurin kansainväliselle opetukselle loppuu, katoaa kokonainen osaamisketju.
On olemassa todellinen riski, että suomen kielen kehitys jää rajojemme sisäpuolelle – tilanteessa, jossa englannin käyttöala kasvaa voimakkaasti myös Suomessa.
Hanna Lämsä, toiminnanjohtaja, Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry. (SKTI)
Mikko Fritze, johtaja, Suomen Saksan-instituutti
Tiina Jortikka, johtaja, Suomen Madridin-instituutti
Aleksi Malmberg, johtaja, Suomen Britannian- ja Irlannin-instituutti
Riikkamari Muhonen, johtaja, FinnAgora – Suomen Unkarin-instituutti
Jaakko Nousiainen, johtaja, Suomen Japanin instituutti
Wivan Nygård-Fagerudd, johtaja, Suomen Tukholman-instituutti
Johanna Råman, johtaja, Suomen Benelux-instituutti
Jukka Savolainen, väliäaikainen johtaja, Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutti
Hannele Valkeeniemi, johtaja, Suomen Viron-instituutti