Voitko kertoa hieman taustastasi, missä olet kasvanut? 

Kasvoin Budapestin vieressä Budaörsissä. Se on pieni kylä Budapestin yhteydessä, joka on käytännössä samaa kaupunkia. Kävin yläasteen Budapestin keskustassa, ja teinivuosien jälkeen minulla on aina ollut jokin yhteys keskustaan. Pidän kaupungin kiireisestä ytimestä. 

Mitä opiskelit? 

Opiskelin arkkitehtuuria, ja ensimmäisen opiskeluvuoteni aikana tapasin vaimoni Mariannin, joka opiskeli samaa ainetta. Yritystoiminnassamme, kahviloiden ja leipomoiden pyörittämisessä, minä ja Mariann työskentelemme yhdessä. Olemme kumppaneita ja teemme kaiken yhteistyössä. Opiskelimme myös vuoden Espanjassa, sen jälkeen valmistuimme vuonna 2007 ja samana vuonna aloitimme ensimmäisen yrityksemme: design-kaupan nimeltä Insitu. 

Työskentelitkö koskaan arkkitehtina vai keskityitkö aina yrityksiin? 

Kyllä, samaan aikaan yritystoimintamme kanssa. Nykyään meillä ei ole sille paljoa aikaa. Vaimoni suunnittelee taloja, pääasiassa kaupungin ulkopuolella asuville perheille, mutta minä suunnittelen vain liikkeemme. Avasimme juuri toisen Nor/ma -leipomon uudessa paikassa kesän alussa, ja sen suunnittelu kesti noin 9 kuukautta. En suunnittele pelkästään tilaa, jonka sisään astuessa näkee, vaan lisäksi sen tekniset yksityiskohdat, ja se on monimuotoinen kokonaisuus. Kaiken kaikkiaan tilan täytyy toimia sekä leipomona, kahvilana että keittiönä, ja lisäksi sisustuksen tulee miellyttää asiakkaita.

Nor/malla on sekä pohjoismaisia että unkarilaisia vaikutteita. Mistä idea tämänlaisen leipomokahvilan perustamiseen tuli? Missä nämä kaksi maailmaa kohtasivat?

Olemme matkustelleet paljon Pohjois-Euroopassa ja pidämme pohjoismaisesta tyylistä. Meillä oli jo kaksi Fekete-kahvilaa, kun päätimme avata Nor/man vuonna 2019 yhdessä ystäväpariskuntamme kanssa.

Käydessämme Kööpenhaminassa näimme paljon leipomoita, joissa tarjoiltiin jotain erilaista kuin aiemmin näkemissämme paikoissa. Pidin leipomoiden tuotteista, kardemumman ja kanelin käytöstä ja kaikista mauista. Myös leivistä: tummasta ruisleivästä ja hapanjuurileivästä. Kiinnostuimme todella niiden tekemisen opettelemisesta. Saimme mahdollisuuden oppia täällä Unkarissa, sillä eräs Tanskassa opiskeleva nuori nainen, jolla oli paljon kokemusta tanskalaisista leipomoista, opetti meitä ja antoi reseptejä. Niin syntyi Nor/ma, puoliksi pohjoismainen (nordic) ja puoliksi unkarilainen (magyar), josta nimikin tulee. 

Onko sinulla yrittäjiä perheessäsi? Miten kiinnostus yrittämiseen syntyi?

Kyllä, äidilläni oli käytetyn tavaran myymälä 90-luvulla siellä, missä keskustan Fekete-kahvilamme on nyt. Kun hän jäi eläkkeelle, me saimme ajatuksen kokeilla kahvilan pyörittämistä samassa paikassa, ehkä se voisi toimia. Luulen, että halu kokeilla muutakin kuin arkkitehtuuria tuli vanhemmiltani. 

Yrityksen aloittaminen vaikuttaa olevan sinulle helppoa, eikö yrittäjänä aloittaminen tuntunut edes hieman pelottavalta? 

Alussa kyllä. Lapsemme olivat tuolloin vielä pieniä, ensimmäinen poikamme syntyi kun avasimme ensimmäisen liikkeen, ja alussa joka kerta kun avasimme uuden paikan uusi lapsi syntyi.

Kuinka monta lasta teillä on? 

Meillä on kolme poikaa ja yksi tytär. 

Alku ei ollut helppo, meidän täytyi opetella olemaan yrittäjiä, koska emme olleet opiskelleet liiketoimintaa. Ensimmäiset 2-3 vuotta olivat todella rankkoja, ja kerran jouduimmekin pysähtymään ja miettimään kaiken uudelleen. Vuonna 2012 avasimme ensimmäisen Fekete-kahvilan design-myymälän avaamisen jälkeen, ja silloin meillä oli jo tarvittavat taidot uuden yrityksen rakentamiseen. Mutta edelleenkin se on rankkaa. Koko ajan täytyy olla tavoitettavissa. Kaikissa ongelmissa on pystyttävä auttamaan. Kun tulen käymään liikkeessämme, ensimmäiseksi näen ongelmia: siellä ei ole tarpeeksi puhdasta, joku ei toimi, musiikki on huonoa, järjestystä pitäisi muuttaa. Näin kävi tänäänkin kun kävelin sisään, katsoin ympärilleni ja kerroin työntekijöilleni viisi asiaa jotka pitäisi tehdä heti. Joten jos haluat nauttia jostakin paikasta, sinun täytyy mennä paikkaan jota et omista, sillä muuten näet aina vain ongelmia tai haluat auttaa. 

Mutta mielestäni meillä on todella hyvä tiimi, pidämme yhdessä työskentelystä ja ongelmien ratkaisemisesta. Nykyään voin lopultakin sanoa, että nautin yrittäjänä olemisesta. Se ei ole helpoin tapa elää, mutta pidän siitä, pidän ongelmista, niiden ratkaisemisesta ja täällä työskentelevistä ihmisistä. 

Koronapandemia oli varmaankin haastavaa aikaa, millaista se on teille ollut? 

Olimme todella onnekkaita, sillä meillä on leipomo ja pystyimme pitämään sen auki koko pandemian ajan. Myimme leipää ovelta, ihmiset eivät voineet tulla sisään. Laitoimme pöydän ovelle ja ihmiset jonottivat kadulla. Valitettavasti meidän piti sulkea tilapäisesti kaksi Fekete-kahviloistamme. Pystyimme pitämään kolmannen kahvilamme Majorissa Budaörsissä auki ja myimme siellä myös leipomotuotteitamme. Meidän täytyi muuttaa toimintaamme vähän, joten siitä tuli take-away leipomokahvila. Kun toinen sulku tuli, meidän piti jälleen miettiä uudestaan, joten aloimme tarjoilla myös pizzoja.

Työntekijöiden pitäminen oli haastavaa. Meidän täytyi siirellä heitä eri paikkoihin ja lähetimme heitä myös leipomolle auttamaan. Emme tienneet mitä odottaa ja olimme peloissamme, sillä emme tienneet voimmeko ikinä palata normaaliin. Pelkäämme edelleen, sillä emme tiedä mitä tulee tapahtumaan, mutta toivomme, että täysin samanlaista sulkua ei enää tule. 

Olette juuri avanneet uuden isomman Nor/ma-leipomon, onko teillä muita suunnitelmia tulevaisuudelle? 

Suunnittelemme uutta liikettä Kecskeméti-kadulla sijaitsevan pienen Nor/man viereen. Emme vielä täysin tiedä lopullista konseptia, mutta siitä tulee jonkinlainen ravintola. Keskiössä tulee olemaan eurooppalainen ruoka, pohjoisesta etelään. Keskelle ravintolaa tulee uuni, ja jokainen tarjottava ruokalaji liittyy siihen jollakin tavalla. Idea on vielä uusi, aloitimme vasta sen työstämisen ja se on todella mielenkiintoista. 

Kahvikin tulee aina olemaan jollakin tavalla läsnä. Kaikissa liikkeissämme on sama kahvikone, samat pavut ja sama maito. Joten olen varma, että kahvikone tulee löytymään uudestakin paikasta.

Mistä kiinnostuksesi kahvia ja kahvilan pitämistä kohtaan sai alkunsa? 

Opiskelijoina vietimme paljon aikaa opiskelemalla kahviloissa, ja niissä tarjoiltiin aina pahaa kahvia. Joten kun ensimmäisen kerran maistoin kolmannen aallon kahvia, maistoinkin kahvin alkuperän ja kaikki hedelmäiset sävyt. Silloin Budapestissä oli vain kaksi tai kolme paikkaa, joista sai sen kaltaista kahvia. 

Olin aina sanonut vaimolleni, että en halua ravintolaa, koska sen pitäminen on työlästä ja kaikki jotka omistavat ravintoloita tai työskentelevät niissä ovat hulluja. Mutta nähdessäni uudenlaisia kahviloita ajattelin: tämä on erilaista. Kun avasimme ensimmäisen kahvilamme, myimme vain kahvia. Minä halusin myydä vain kahvia, en kroisantteja. Joten myimme take-away kahvia emmekä muuta. Huomasimme kuitenkin, että asiakkaat halusivat istua alas ja syödä leivoksia, sitten alamäki alkoi ja nyt suunnittelen ravintolan avaamista. 

Mikä on lempileivoksesi Nor/massa myytävistä tuotteista? 

Rakastan kardemummapullia, mutta mielestäni kroisantti kertoo leipomosta paljon. Kroisantti on kuin pizza marinara, jos tilaat aina sen jokaisessa pizzeriassa, tiedät mikä niistä on paras. Mielestäni kroisantti näyttää leipomon laadun. Kun mieleni tekee jotain makeaa, valitsen kardemummapullan, mutta kun vain tarvitsen jotain syötävää, otan aina kroisantin. 

 

Kuka?

Nimi: András Gerzsenyi 

Koulutus: Arkkitehti

Ammatti: Omistaa kolme kahvilaa ja kaksi leipomoa Budapestin alueella

Asuu: Budapestissa

Harrastukset: Matkustaminen perheen kanssa 

 

Rebecka Vilhonen

FinnAgora